Uusi valesokkelin kosteus- ja homevauriokorjausmenetelmä

Valesokkelin rakenne

  • Ulkoseinän runko on perustettu lattiapinnan alapuolelta, yleensä samaan tasoon alustäytön pinnan kanssa
  • Julkisivulle on tehty oma korotettu osa sokkelissa, joka ei kanna rakennuksen painoa ja muodostaa ”valesokkelin”
  • Valesokkelin sisäpinta on herkkä kondensoimaan ja aiheuttaa alajuoksun alueelle vaurioita.
  • Rakenteeseen liittyy tyypillisesti ilmayhteys alustäytön ja sisäilman välillä

Perustustyypit

  • Betonisen valesokkelin ongelma tulee ensisijaisesti ulkoseinän alaosan kosteus- ja homevaurioista sekä alapohjan ja sokkelin välisen raon kautta olevasta ilma-yhteydestä alustäyttöön.
  • Tuulensuojalevyä vasten olevat laastipurseet lisäävät kosteuden siirtymistä ja ulkoseinän alaosan vauriotumista.
  • Kevytsoraharkosta tehdyn valesokkelin ongelma tulee ensisijaisesti runsaasta ilmayhteydestä maaperään, sillä harkkojen pintoja ei tyypillisesti ole tasoitettu. Harkkomuuri ei itsessään nosta vettä kuten betoninen perustus.
  • Kevytsorharkoista tehty valesokkeli tuulettuu paremmin, eikä runko välttämättä ole kosteusvaurioitunutta tai selkeästi homehtunutta -> ongelma ilmavuotojen kautta alustäytöstä/sokkelin läpi. Runkopuiden pinnat voivat haista voimakkaastikin, vaikka selkeää vauriota ei näy.

Valesokkelikorjauksen haasteita

  • Purkua ei saada tehtyä oikeassa laajuudessa, jolloin rakenteisiin jää vaurioitunutta materiaalia joka on yhteydessä sisäilmaan
  • Purku tehdään vähän kerrallaan korjausten yhteydessä, jolloin uudet rakenteet ovat yhteydessä purettaviini rakenteisiin.
  • Materiaalit eivät kykene estämään sisäilmasta eristettyjen vanhojen rakenteiden tuottamia epäpuhtauksia (esim. alustäytön mikrobikasvustot vs. ilmansulku)
  • Uusien rakenteiden liitoksia ei ole tiivistetty oikein -> liittymät vuotavat heti tai aukeavat myöhemmin
    • Alustäytöstä voi kulkeutua hajua häiritsevissä määrin jo muutaman millimetrin reiästä, kun muu rakenne on tiivistetty huolellisesti
    • Korjatussa rakenteessa on runsaasti tiivistettäviä kohtia. Vrt. puurangan saumat
    • Höyrynsulkuteippi kutistuu asentamisen jälkeen ja rakenne alkaa vuotamaan esim. nurkista puolen vuoden sisään korjauksesta

Uusi menetelmä

  • Kehitetyssä menetelmässä on pidetty lähtökohtana mahdollisimman yksinkertaista rakennetta
    • Rakennekerrokset eivät lävistä toisiaan, vaan ne ovat kerroksittain massiivirakenteina -> rakenteeseen ei tule kylmäsiltoja tai ilmavuotoreittejä
    • Tiivistysten tulee olla mekaanisesti varmistettuja ja kestää rakenteiden liikkumista
    • Ulkoseinärakenteeseen alapohjasta kulkeutuvan kosteuden tulee pystyä tuulettumaan seinän eristetilaan ja sieltä ulospäin
    • Asennuksen tulee olla vaiheistettavissa ja eri vaiheet pitää pystyä tekemään kukin vuorollaan koko korjausalueelle
    • Kaikki vaurioitunut materiaali poistetaan koko korjausalueelta ennen uuden materiaalin asentamista.
    • Menetelmä pitää olla sovellettavissa kaiken tyyppisiin valesokkelirakenteisiin.

Korjattu esimerkkirakenne

  1. XPS-levy lisälämmöneristeenä
  2. Sementtipohjainen kapilaarikatko
  3. Muoviselkäinen butyylinauha
  4. Täyttövalu EPS-kevytbetonista
  5. Butyylinauha
  6. EPDM-kuminen kapilaarikaista
  7. Alajuoksupuu
  8. PE-kalvon liimaamiseen sopiva liimamassa

Kosteuden läpäisevyys

  • 150 mm paksun kevytbetonivalun vesihöyrynläpäisevyys (3 x 10-10 kg/m2sPa) on noin neljäsosa esim. Huntonin 12mm paksuun tuulensuojalevyyn nähden (12,5 x 10-10 kg/m2sPa).
  • Korjatun rakenteen vesihöyrynvastus pienenee alustäytöstä täyttövalun läpi  ulkoseinän rakenteisiin mentäessä, jolloin täyttövalun läpi nousee kosteutta hitaammin kuin mitä tuulensuojalevytyksen läpi haihtuu ja ulkoseinärakenteet pysyvät kuivina.

Lämmöneristävyyksiä

(Arvot valmistajien nettisivuilla ilmoittamia)

  • Mineraalivillan lämmönjohtavuus    0,033     W/mK
  • EPS-Cementin lämmönjohtavuus    0,08     W/mK
  • FinnFoam-levyn lämmönjohtavuus    0,035     W/mK


Esimerkki1:

  • Ulkoseinän eristepaksuus 150 mm:
  • Vanhan rakenteen teoreettinen U-arvo valesokkelin kohdalla 0,22 W/(m^2K)
  • Uuden rakenteen teoreettinen U-arvo korotusvalun kohdalla 0,30 W/(m^2K)

Esimerkki1:

  • Ulkoseinän eristepaksuus 100 mm:
  • Vanhan rakenteen teoreettinen U-arvo valesokkelin kohdalla 0,33 W/(m^2K)
  • Uuden rakenteen teoreettinen U-arvo korotusvalun kohdalla 0,37 W/(m^2K)

 

Lämpömittaustuloksia

Yritys

Sisäilmasaneeraus Laitinen Oy
Yläkaskenkuja 4 B
00740 Helsinki

Myynti

Kimmo Laitinen
0400 127 378
info (at) sisailmasaneeraus.fi

Sertifikaatit

Kumppanit

Yritysesittely

Sisäilmasaneeraus Oy on sisäilmaongelmiin erikoistunut yritys. Palveluihimme kuuluu ongelman kokonaisvaltainen kartoitus, sekä kaikki sen edellyttämät työvaiheet aina jälkiseurantaan saakka. Koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstömme sekä laaja yhteistyökumppaniverkostomme takaavat nopean ja tehokkaan saneerauksen alusta loppuun.

>> Lue lisää yrityksestämme